sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Humalainen tunnustusteksti

Oon ihan vitun kännissä ja tän tekstin kirjoittamiseen on mennyt varmaan viisi tuntia yhteensä, eikä se haittaa mllään tahansa, mutta toivon, että tämän tekstin lukijat ymmärtävät, että tämän tekstin kirjoitttava sielu on juuri nyt aivan saatanan humalassa ja tarkastanut tän tekstin oikeinkirjoituksen varmaan seitsemän kertaa ellei enemmänkin. Jos se on teille ongelma niin haistakaa vittu.

En jaksa nyt kirjoittaa nimillä, ymmärrettävistä syistä. Mä sain halin ja pusun poskelle. Arvatkaa mitä sitten? Mä oisin ollu valmis vaikka kuolemaan. Mä ylitin useamman risteyksen enkä helvetin helvettiäkään välittänyt oliko jostain tulossa autoa päälle vai ei. Minua suoraansanottuna harmittaa ettei autoa tullut päälle. Tuota hetkeä onnellisemmaksi en tule. En ikinä. Se on ihan hemmetin säälittävää mutta se on totuus. Ei ikinä. Ihan oikeasti tämä on asia, jota en kadu huomenna, että kirjoitin jonnekkin, en katuisi vaikka olisin tuohon hetkeen kuollut. Se halaus, se pusu poskelle. En toivo, että kyseinen ihminen koskaan lukee tätä, mutta siihen hetkeen olisin voinut oikeasti kuolla. Tuon onnellisemmaksi en tule ikinä pääsemään. Olen niin saatanan friendzonessa ettei paremmasta väliä. Se ärsyttää kyllä, mutta hyväksyn asian. Olen niin hymy korvissa, ettette todellakaan usko kun sanon kuinka tyytyväinen juuri nyt olen...

Periaatteessa saattaisin romahtaa, koska elämäni rakkauspuolen huippuhetki on koettu jo. En ole sellainen tapaus. Nautin siitä mitä saavutan, ja jatkan yrittämistä niiden asioiden eteen, jotka ovat saavuttamatta. Toivottavasti kukaan ei ota tätä vaan humalaisen kirjoitteluna, jota ei voisi ottaa tosissaan, sillä tämä on täyttä totta. Säälittävää, että nyt olen rehellinen humalassa, mutta se on silti täyttä totta. En ole kertonut tästä blogista, tai siis tätä kyseenomaista blogia sille kenestä tässä puhun. Ja siksi voinkin sanoa suoraan,

RAKASTAN sinua niin, että itkettää.

Mukavaa yön jatkoa teille kaikille, minä alan 'humalakokkailemaan'

... toivottavasti kämppä ei syty palamaan....

keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Keskiviikon kuulumiset

On aika vuoden ensimmäiselle blogikirjoitukselle, lievä, ihan pieni pahoittelu vaan kun on ollut hieman hiljainen alkuvuosi. Se sallittakoon kuitenkin eikös vaan? Tarkoitukseni ei ole kirjoitella väkipakolla joka viikko tekstiä ellei ole mitään sanottavaa. Vuoden kaksi ensimmäistä viikkoa ovat menneet joululahjaksi saamani 10kg käsipainon kanssa treenaillessa, muutaman ystävän näkemisessä, pari lätkäpeliäkin tullut katsottua ja lenkilläkin käyty kaksi kertaa. Ei ole tehnyt oikein mieli lenkkeillä pakkaslukemien ollessa pahimmillaan -30 luokkaa joten olen korvaillut lenkit ahkeralla lihastreenillä. Joulusta voisi mainita sen verran, että kummityttöni piti suuresti lahjaksi ostamastani Mauri Kunnaksen äänikirjasta meluisat menopelit. Siinä siis on kuvia linja-autosta, rekasta, lakaisukoneesta ja niin edelleen. Sitten siinä on sen menopelin kohdalla nappi ja kun siitä painaa niin kuuluu aika kovalla äänellä miltä se kuulostaa. Tytön henkilökohtaiseksi suosikiksi nousi ehdottomasti ambulanssi! Eikä siskonikaan ainakaan vielä ärsyyntynyt niiden äänien kuunteluun :DD

Mainitsin nähneeni kahta kaveria, toista heistä en olekkaan ennen esitellyt täällä, koska ajattelin ettemme ole edes väleissä. Ennen joulua kuitenkin pitkästä aikaa juttelin Venlan kanssa, joka on siis parin vuoden takaisesta lyhyestä suhteesta exäni. Ollaan kuitenkin välillä juteltu ja noh.. Suoraansanottuna meillä on ollut seksisuhde silloin tällöin. Hän itseasiassa seurustelee tällä hetkellä sekä suunnitteilla on jopa kihloihin meno kesällä. Nevertheless, päädyimme jälleen ekalla näkemisellä melkein puolen vuoden tauon jälkeen sänkyyn samantien ja ollaan tapailemassa näillä näkymin jatkossakin. Siinä seksin lomassa sanoi välillä vihaavansa minua. Kai sitä piilevää rakkauttaan voi noin käänteiselläkin tavalla ilmaista. Ei se minua ainakaan mitenkään haitannut! Päinvastoin. Hauskaa oli ja tällainen outo säätö sopii minulle tässä kohtaa vallan mainiosti. Täytynee myöntää, että olen ihastuneena erääseen toiseen ihmiseen. Totuus kuitenkin on ettei meistä ainakaan juuri nyt ole tulossa mitään kummempaa. Emmehän ole vielä edes varsinaisesti tapailleetkaan. Aika näyttää miten asiat etenee jos etenee. Sen voin kuitenkin luvata ettei parisuhdetta tule missään tapauksessa minun ja Venlan välille.

Päiväni jatkuu jääkiekkopeliin lähdöllä. Sitä ennen hieman datailua ja ottelun jälkeen lähden käymään yöksi vanhempien luokse. En olisi muuten halunnut vielä lähteä, mutta en uutenavuotena nähnyt ukkiani joten tässä on kolme viikkoa ollut taukoa enkä haluaisi menettää ainuttakaan tilaisuutta ajanviettoon hänen kanssaan. Jouluna sain ukilta lahjaksi helvetin arvokkaan, ison sekä painavan kultaketjun ranteeseen. Se sai kirjaimellisesti minut itkemään, koska ukkini antoi sen muistoksi hänestä tietäen ettei elämää ole hänellä kovin kauan enää jäljellä. Odotan kyseistä hetkeä ja ukin elämän päättymistä suuren pelon kera. En ole ennen menettänyt läheistä perheen jäsentä kertaakaan. Asiaa ei auta yhtään kärsimäni kuolemanpelko. Helvetin raastavaa ajatella tällaisia, koitan jollain tavalla karaista itseäni ja saada mieleni hyväksymään kuoleman luonnollisena osana jokapäiväistä elämää tällä maapallolla siinä missä syntyminen edustaa iloista vastakohtaa kuolemalle. Täytyy todeta ettei menestys ole ollut järin isoa vielä, mitä tähän käsittelyyn omalta kohdaltani tulee. En tiedä pääsenkö näistä tunteista koskaan eroon.

Hieman iloisempaa asiaa kirjoitukseni loppupäähän. Pakko todeta nimittäin, kuinka ylpeä olen teistä jokaisesta kuudesta lukijastani! Kiitos jokaiselle liittyneelle ja myös pelkille kasvottomille stalkkereillekkin. Matka blogini kanssa on vasta aluillaan, mutta alku on lähtenyt liikkeelle paremmin kuin olisin odottanut. Lopuksi haluaisin kysyä olisiko lukijoilla ja tirkistelijöillä ehdotuksia leffaan menon suhteen? Mulla ois kaksi kappaletta jäljellä finnkinon lippuja joiden viimeinen eräpäivä on 29.2.2016. Kaksi ensimmäistä lippuani käytin 007 - Spectre sekä Star Wars Force Awakens leffoihin. Yhtenä ehdokkaana olen pohtinut sitä Tom Hanksin sotaleffaa, jonka ohjaajana tai tuottajana taisi olla Steven Spielberg. Toisesta leffasta ei ole kyllä pienintäkään aavistusta vielä, joten ehdotuksia otetaan enemmän kuin mielellään vastaan! Jättäkää ehdotuksia perusteluiden kera tuonne kommenttiboksiin. Vastailen myös teidän blogeihinne kommentilla heti kun aikaa on, minulla ei myöskään ole käytössä mitään sanavahvistusta. Moderoin kommentit itse sähköpostini kautta, joten ihan mitä tahansa törkyä/paskaa ei kannata silti todellakaan kirjoitella! ;DD