Boy Without A Map

Yö. Ensimmäinen blogiteksti, teksti, ei kuvablogi. Erikoisen miehen blogi, kyllä! Tervetuloa hyvin erikoiseen blogiin, jos löydät/tiedät toisen yhtä kamalan ja sekavan niin linkatkaa mun kaksoisolentoni toki tänne viestillä.

Yö. Aika päivästä kun aivoni heräävät. Mietteet syntyvät, positiivisuuteni usein häviää realismi-minän tieltä. Ajattelun aika, välillä mukavaa mutta usein perin tuskallistakin. Siksi haluan kirjoittaa sekä jakaa maailmaani. Ehkä joskus joku tykästyy blogiin tai peräti minuun! Se olisi aika mahtavaa. On minulla ollut ja on edelleen muitakin blogeja mutteivat ne ole samanlaisia. Tästä ei tule varmastikaan mitään lukijamenestystä eikä se haittaa. Tämän blogin löytävät ihmiset, jotka eivät löytäisi niitä toisenlaisia luomuksiani. Tästä blogista tulee syvällisen terävästi riipaiseva ihmistarina ilman pyöristettyjä reunoja.

Blogisti täällä näytön takana on suhteellisen jännä persoona. Mies joka pitää musiikista, erilaisista ihmisistä sekä kissoista. Urheilusta ja sen seuraamisesta pitävä läski, joka yrittää laihduttaa mutta ei ota elämää liian vakavasti, koska jokaisen meidän kohtalo on kuolla. Suosittelen jokaista elämään kuten itse haluaa. Edellämainittu valitettava fakta kuitenkin luo itsellenikin ahdistusta, kirjoittaminen on itselleni hyvin terapeuttista toimintaa. Olen ihminen joka luo itselleen keinot elämästä kaiken irtisaamiseksi.

Toivoisin blogistani sosiaalista ulottuvuutta, lisämausteen ja jopa toivonkipinän uusille kontakteille, ehkäpä ystävyydelle jonain päivänä. Huomasitteko sisäisen konfliktini? Minussa kohtaavat pehmeät pilvet, lämmin aurinko sekä hirmuisesti salamoiva ukkonen. Mies monella ulottovuudella tarjoiltuna, olkaa hyvä.

Kaiken sekavuuden ja järjen tai järjettömyyden jälkeen päätin kuvailla itseäni sanoilla boy without a map. Poika ilman karttaa. Ehkä se kartta tähän maailmaan vielä jostain löytyy :)